Lajin vamma-analyysi

Urheilijan terveyttä tukevan harjoittelun suunnittelussa olennaiseksi nousee lajin vamma-analyysin hyödyntäminen. Urheiluvammojen ehkäisy alkaa lajille tyypillisten vammojen tuntemisesta.

Lajin vammat:

• Mitä vammoja lajissa ja sen oheisharjoittelussa tyypillisesti sattuu?
• Miten ja missä tilanteissa vammat tapahtuvat?
• Mitkä ulkoiset ja sisäiset tekijät altistavat tyyppivammoille?

Tavoitteellisessa harjoittelussa tärkeää on harjoittelun laatu, joka konkretisoituu jokaista yksittäistä harjoitusta/harjoitetta tehtäessä. Jotta harjoitteen tekee oikein, tulee ymmärtää, miksi sitä tehdään, mitä sillä haetaan.

Valmentajalla on erittäin ratkaiseva rooli urheiluvammojen ehkäisyssä ja urheilijan terveenä pysymisessä.

Lajin vamma-analyysi – urheiluvammojen ehkäisyn vaiheet

Liikuntavammojen ennaltaehkäisytyössä tulee Van Mechelenin (1992) mukaan edetä neljän erillisen vaiheen kautta: ensin (1) selvitetään mitä vammoja lajissa esiintyy ja kuinka vakavia ne ovat. Sen jälkeen (2) tutkitaan miten nämä vammat tapahtuvat, ja mitkä tekijät altistavat näille vammoille. Näiden kahden ensimmäisen vaiheen pohjalta (3) suunnitellaan keinot vammojen ehkäisyyn ja lopuksi (4) tutkitaan kehitetyn vammojen ehkäisymenetelmän teho.

1. Lajissa esiintyvien vammojen tunteminen

Vammojen ehkäisy lähtee liikkeelle lajissa esiintyvien vammojen tuntemisesta. On tärkeää, että tässä tarkastellaan koko harjoittelukokonaisuutta.

Vammojen määrä, vakavuus ja vammatyypit

• Kuinka paljon vammoja ilmaantuu?
• Miten vakavia vammat ovat?
• Mitä vammoja lajiharjoittelussa sattuu?
• Mitä vammoja kilpailuissa sattuu?
• Mitä vammoja oheisharjoittelussa sattuu?
• Missä kehon osissa vammat sijaitsevat?
• Mihin kudoksiin vammat kohdistuvat?

2. Vammojen syntymekanismit ja riskitekijät

Kun vammojen yleisyys on selvillä, kartoitetaan seuraavaksi, miten tyypilliset vammat tapahtuvat ja mitkä tekijät lisäävät vammariskiä.

a) Vammojen syntymekanismit

• Ovatko vammat äkillisiä vammoja vai rasitusvammoja?
• Missä tilanteissa vammat yleensä sattuvat?
• Ovatko äkilliset vammat ulkoisen syyn aiheuttamia vai syntyvätkö ne ilman ulkoista syytä?
• Mikä tapahtumien ketju johtaa loukkaantumiseen eli mitä kehon liikeketjussa tapahtuu?

b) Vammoille altistavat riskitekijät

Vammojen riskitekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin oheisen taulukon mukaisesti.

Sisäiset riskitekijät
Fyysiset ominaisuudet
Ikä Kehonkoostumus Kehon osien linjaukset Nivelsiteiden kunto Ravitsemustila Voima Hapenottokyky Lihasten venyvyys Tasapaino Yleiset liiketaidot		Sukupuoli Ruumiinrakenne Aikaisemmat vammat Yleinen terveys Palautumistila Nopeus Nivelten liikkuvuus Koordinaatio Kehonhallinta Lajitaidot
Psyykkiset ominaisuudet
Minäkäsitys Motivaatiotaso Stressinsietokyky Elämänhallinta		Persoonallisuus Keskittymiskyky Riskinotto
Ulkoiset riskitekijät
Urheilulajin luonne
Lajin kilpailullinen sisältö Urheiluun käytetty aika Kilpailutaso Pelipaikka ja rooli Kuormitustyyppi Kuormituksen kesto ja määrä Kuormitustiheys		Lajin harjoituksellinen sisältö Lajin säännöt Taktiikka Harjoittelun ohjelmointi Kuormituksen vaihtelevuus Kuormituksen intensiteetti
Olosuhdetekijät
Urheilualusta Sisällä vai ulkona Vuorokauden aika Suojavarusteet Jalkineet ja vaatetus Elämäntilanteet Lepo ja uni Ravitsemus		Valaistus Sääolosuhteet Vuodenaika / kauden ajankohta Lajissa käytettävät välineet Ihmisten toiminta Ilmapiiri Elämäntavat Doping

Taulukko 1. Vammoille altistavat riskitekijät. Mukailtu van Mechelenin 1992 mallista.

Urheiluvamma on monen tekijän summa.

Kuvio 1. Urheiluvamman synty. Mukaeltu Meeuwisse 1994.

3. Vammojen ehkäisyn toimenpiteet

Vaiheista 1 ja 2 saatujen tietojen pohjalta valitaan vammojen ehkäisyyn sopivat toimenpiteet:

• Millä keinoilla vaarallisilta vammatilanteilta ja vammaan johtavilta tapahtumilta/mekanismeilta voidaan suojautua?
• Mitä riskitekijöitä voidaan kontrolloida/muuttaa?

Vammojen ehkäisyn kolme eri tasoa

• Primaaritaso (yksilötaso = urheilija)
  Esim. terveystarkastukset, suojavarusteiden käyttö, liiketaitoharjoittelu
• Sekundaaritaso (ryhmätaso = esim. seura, lajiliitto)
  Esim. luennot, koulutukset, lajin sääntömuutokset
• Tertiääritaso (yhteiskuntataso)
  Esim. liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito

4. Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi

Lopuksi arvioidaan toimenpiteiden vaikuttavuus. Tässä vaiheessa arvioidaan toimivatko valitut vammojen ehkäisymenetelmät vai täytyykö etsiä muita vaihtoehtoja.

• Mikä on vaikuttavuus?
• Paraneeko kunto / liiketaidot / kehon hallinta…?
• Vähenevätkö vammat?

Osion asiantuntija Kati Pasanen, FT, tutkija