ARKISTOON

"Kestääkö kasetti?" – iltaseminaarin sisältö & materiaalit

Voimakkaat tunteet, kuten pettymys, epätoivo, pelko, turhautuminen, ahdistus, suru ja viha ovat tuttuja monelle loukkaantumisen kokeneelle urheilijalle. Terve Urheilija -iltaseminaarissa 22.4.2015 perehdyttiin psykologin, valmentajan, lääkärin ja urheilijan puheenvuorojen kautta psyykkisen hyvinvoinnin merkitykseen vammojen kokonaisvaltaisessa kuntoutuksessa ja hoidossa. Järjestyksessään 14. iltaseminaari veti Varalan Urheiluopiston salin jälleen täyteen urheilijan psyykkisestä valmennuksesta kiinnostuneita.

Katso illan materiaalit  täältä


Kriisin paikka


Keihäänheittäjä
Tero Järvenpään urheilu-ura oli noususuuntainen, kun vammakierre vuonna 2009 alkoi. Järvenpää oli siirtynyt edellisenä vuonna ammattiurheilijaksi ja urheilijan toimeentulo oli riippuvainen menestyksestä. Useat loukkaantumiset, vakavimpina selän ja lonkan vammat, keskeyttivät lopulta urheilemisen kokonaan. Vakava vamma vaati jatkuvaa fysikaalista hoitoa, siviilielämässä haasteena oli tuore perheenlisäys ja urheilun keskeytyminen pudotti Järvenpään pois liiton ja sponsoreiden tuen piiristä. Vaikka vamma oli fyysinen, sen seuraukset kohdistuivat sosiaalisiin suhteisiin, talouteen ja henkiseen jaksamiseen. Järvenpää kuvaa loukkaantumisen aiheuttamaa tilannetta vakavana henkilökohtaisena kriisinä. 


Tero Järvenpää 430px

Tero Järvenpää


Psykologi Tiina Röningin mukaan on luonnollista, että loukkaantuminen koettelee urheilijan psyykkistä jaksamista. – Loukkaantumisen jälkeen urheilija kokee monenlaista stressiä, joka on psyykkistä, mutta myös fyysistä, kertoo psykologi Tiina Röning. Huolestunut ajattelu ja murehtiminen saavat aikaan negatiivisia tunteita. Tämä puolestaan aiheuttaa elimistössä fyysisen vasteen: stressihormoneita erittyy, sydämen syketaajuus ja verenpaine nousevat. Ihminen jää helposti negatiivisten ajatusten noidankehään, josta on vaikea päästä pois yksin.


Psykologi Tiina Röning

Tiina Röning

Negatiivisia tunteita vastaan ei tarvitse taistella, eikä tunteita kuulu tukahduttaa. – Urheilija tarvitsee rohkaisua ja tukea tunteiden läpi elämiseen, mutta tämä psyykkinen työ urheilijan täytyy tehdä itse, painottaa Röning. Valmentaja, vanhempi tai muu läheinen voi myötäelää ja sanottaa urheilijan tunnetta, mutta samalla tulee muistuttaa urheilijaa siitä, miten tästä tilanteesta tosiasioiden valossa selvitään. Vanha sanonta ”tieto lisää tuskaa” ei tässä kohtaa päde, vaan urheilija tarvitsee tietoa vamman vakavuudesta, kuntoutuksesta ja toipumisesta. Oikea tieto vähentää tarvetta murehtia tai spekuloida, ja auttaa ihmistä hyväksymään tosiasiat. Urheilijaa tulee ohjata keskittymään niihin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa ja jättämään vähemmälle ne asiat, joihin ei voida vaikuttaa. Urheilijan kyky käsitellä pettymyksiä ja vastoinkäymisiä vaihtelee persoonan mukaan, mutta on osaltaan myös opittua. – Stressin- ja ahdistuksen hallinta ovat taitoja, joita voidaan opetella ja opettaa, Röning muistuttaa. 

Valmenna ihmistä

Urheilu ei aina ole jatkuvaa kehitystä, vaan urheiluun kuuluu myös suvantovaiheita ja pettymyksiä. Telinevoimisteluvalmentaja Riku Koivunen kertoi puheenvuorossaan, miten valmentaja voi tukea urheilijaa toipumisprosessissa. Urheilijaa tulee auttaa näkemään loukkaantuminen osana urheilijan polkua. Loukkaantuminen tuo myös mahdollisuuksia. Toipilasaikana voi esimerkiksi kehittää omia heikkouksiaan ja lajiominaisuuksia. Valmentaja voi auttaa urheilijaa näkemään loukkaantumisen myös tilaisuutena kehittyä ihmisenä. Loukkaantuminen antaa aikaa rakentaa omaa identiteettiänsä myös urheilun ulkopuolisten asioiden kautta. Urheilijan kannattaa tehdä asioita, joihin ei yleensä ole aikaa. Monelle urheilijalle vasta ensimmäinen vamma on herätys kehonhuollon ja urheilullisen elämäntavan tärkeydestä. Loukkaantuminen opettaa etenkin nuorelle urheilijalle vastuunottamista itselle tärkeistä asioista. 


Riku Koivunen 430px

Riku Koivunen

Pidä urheilija kiinni arjessa

Arjen aikatauluttaminen, selkeä kuntoutussuunnitelma, hyvä tavoitteenasettelu ja kommunikaatio hoitoon osallistuvien välillä tuovat loukkaantuneelle urheilijalle psyykkistä rauhaa. Nopea paluu harjoituksiin omaa kuntoutusohjelmaa toteuttaen toimii useimmille urheilijoille hyvin. Sosiaalinen tuki, etenkin vertaistuki on loukkaantuneelle urheilijalle tärkeää. – Lyhyt immobilisaatio eli paikallaanolo, lajinomaisuus kuntoutuksessa, riittävä tulehduskipulääkitys ja urheilijan hyvä motivointi ovat myös tärkeitä, lisää Koivunen. 

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri ja ortopedi Heidi Haapasalo korosti puheenvuorossaan luottamuksen ja hoitosuhteen merkitystä kuntoutusprosessissa. Urheilijan luottamus itseensä, hoitavaan henkilöön ja valmentajaan liittyy oleellisesti kuntoutukseen sitoutumiseen ja sen onnistumiseen. Myös urheilijan persoonallisuus vaikuttaa siihen kuinka hyvin hän noudattaa lääkäriltä tai valmentajalta saamiaan ohjeitaan. Jokaisella huipulla olevalla urheilijalla tulisi olla tuttu lääkäri tai muu hoitava henkilö, johon kynnys ottaa yhteyttä terveydentilaa koskevissa asioissa on matala. Tällöin urheilijan ei tarvitse itse tehdä päätöstä siitä, voiko hän tässä terveydentilassa tänään urheilla, ja urheilijan kokema stressi asiasta vähenee.  


Heidi Haapasalo 430px

Heidi Haapasalo


Urheilijan psyykettä koetellaan erityisen paljon silloin, kun vammasta toipuminen pitkittyy. Pitkittyneeseen loukkaantumiseen voi liittyä sosiaalisten suhteiden muuttumista, syömishäiriöitä, painonnousua, itsetunto-ongelmia, ahdistuneisuutta ja masentumista. Käsittelemätön kriisi voi muodostua traumaksi, jolloin loukkaantuminen alkaa muokata urheilijan identiteettiä hyvin negatiivisesti. 

– Mielikuvaharjoittelu, tavoitteen asettelu, sosiaalisen tuen hakeminen, rentoutus- ja kehontietoisuusharjoittelu sekä hyväksyntä ovat taitoja, joita etenkin nuorille urheilijoille tulisi opettaa, Röning tiivistää. 

Positiivisen kautta

On hyvä muistaa, että koettelemukset ja kriisit kuuluvat elämään ja selviytymiskyky kehittyy vastoinkäymisissä. Kriisin läpikäyminen vahvistaa urheilijan identiteettiä. Illan pääajatuksesi nousi kaikkien asiantuntijoiden puheenvuoroissa yksi seikka: positiivinen ajattelu ja usko omaan kuntoutumiseen edistävät vammasta toipumista. 


Teksti: Mari Leppänen

Kuvat: Raija Oksanen



Bookmark and Share

 

 

Terve Urheilija -uutiskirjeet

Tilaa uutiskirje
omaan sähköpostiisi. Maksuton, ilmestyy n. kaksi kertaa vuodessa


Lue julkaistut uutiskirjeet

15.5.2018