ARKISTOON

Terve urheilija -iltaseminaarissa käsiteltiin urheilijan sydäntä

Varalan urheiluopistolla järjestettyyn Terve urheilija -iltaseminaariin kokoontui maaliskuun alussa runsaslukuinen joukko urheilijan terveydestä kiinnostunutta väkeä. Iltaseminaarin aiheena oli urheilijan sydän.

Tampereen urheilulääkäriaseman testauspäällikkö Niina Mutanen johdatti illan aiheeseen kertomalla sydämen ja verenkiertoelimistön toiminnasta rasituksen aikana. Sydämessä tapahtuu pitkäaikaisen fyysisen harjoittelun seurauksena sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia, esimerkiksi sydämen massa ja tilavuus kasvavat.

Sydänoireiden tutkituttaminen

Terve Urheilija -iltaseminaari Sari VanninenKardiologi Sari Vanninen kertoi liikunnan ja urheilun aiheuttamista sydänmuutoksista ja siitä, milloin sydänoireiden kanssa kannattaa hakeutua lääkäriin. Erilaiset rytmihäiriöt ovat melko yleisiä, mutta eivät aina vaadi hoitoa. Tyypillisiä rytmihäiriöitä ovat lisälyönnit, jotka voivat tuntua muljahduksena rinnassa tai sydämen lyöntien välisenä pidempänä taukona. Lievät tai hoidolla hallittavissa olevat rytmihäiriöt eivät yleensä ole esteenä liikunnan tai kilpaurheilun harrastamiselle. Hyvänlaatuiset rytmihäiriöt yleensä häviävät rasituksessa. Jos rytmihäiriötä tulee lähellä maksimaalista kuormitusta, oireet tulee tutkituttaa.

Lääkäriin tulee hakeutua myös silloin, jos sydänoireisiin liittyy rintakipua tai hengenahdistusta. Liikuntasuorituksen päättymisen jälkeen tapahtuva tajunnanmenetys johtuu usein verenpaineen äkillisestä laskusta ja sitä voi ehkäistä tekemällä huolellisen loppuverryttelyn, jossa alaraajojen isot lihasryhmät työskentelevät. Jos tajunnan menetys tapahtuu liikuntasuorituksen aikana, on tärkeää hakeutua tutkimuksiin.

Terve Urheilija -iltaseminaari Kjell NikusKardiologi Kjell Nikus täydensi esitystä katsauksella sydänfilmiin eli EKG:hen. Nikus muistutti siitä, että EKG on hyvin yksilöllinen ja siitä ei näe, onko sydän vahva vai heikko. Sydänoireita tutkittaessa on etua siitä, jos kardiologilla on käytettävissä vertailukohtana urheilijan aiemmat EKG:t, koska tällöin muutokset on helpompi havaita. Urheilijan kannattaakin käydä säännöllisesti urheilijan terveystarkastuksessa, johon EKG kuuluu. On myös tärkeää muistaa säilyttää terveystarkastusten tai muiden tutkimusten yhteydessä otetut EKG:t ja ottaa ne mukaan, kun hakeutuu lääkäriin sydänoireiden vuoksi.

Syke säännöllisen seurantaan

Terve Urheilija -iltaseminaari Ville UronenVälipalatauon jälkeen Polar Electro Oy:n koulutuspäällikkö Ville Uronen esitteli sykeseurannan käyttöä harjoittelussa. Sykeseurannan ja nykyaikaisten analyysiohjelmien avulla harjoittelua voidaan tehdä yksilöllisemmin. Sykeseurannan avulla voidaan mitata paitsi harjoituksen kuormittavuutta, myös harjoituksista palautumista.

Syke on hyvin yksilöllinen. Sykeseurannan ja syketietojen analysoinnin avulla kunnon kehittymistä voidaan seurata. Säännöllisen kestävyysharjoittelun myötä leposyke yleensä laskee, koska sydämen iskutilavuus kasvaa. Urheilijan kannattaa säännöllisesti seurata omaa leposykettään, sillä leposykkeen avulla voi seurata harjoituksista palautumista ja myös kunnon kehittymistä. Leposykkeen nousu voi olla merkki ylirasituksesta.

Salakavala sydänlihastulehdus

Terve Urheilija -iltaseminaari Katja MjosundLiikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjøsund pohti illan viimeisessä esityksessä onko urheilijan sydänlihastulehdus alidiagnosoitu sairaus. Länsimaissa yleisin sydänlihastulehduksen aiheuttaja on virus, tyypillisesti flunssavirus. Sydänlihastulehdus on monimuotoinen seuraus ja sen diagnosointi voi olla haastavaa. Sydänlihastulehdus ei aina näy EKG:ssä eikä sitä alkuvaiheessa välttämättä voida diagnosoida laboratoriokokeista. Siinä vaiheessa, kun sydänlihas on vaurioitunut, verikokeissa havaitaan kohonnut TnT-arvo. Sydänlihastulehduksen tyypillisiä oireita ovat väsymys, hengenahdistus, rintakipu, rytmihäiriöt, suorituskyvyn lasku ja samanaikaiset tai edeltävät ylähengitystieoireet.

Infektiosairauden yhteydessä urheilijat eivät välttämättä malta levätä riittävästi ja jättää kilpailuita väliin. Mjøsund kehotti miettimään, onko järkevämpää levätä flunssan vuoksi kolme päivää kuin sydänlihastulehduksen vuoksi kolme kuukautta. Urheilua on syytä välttää, jos on yleinen väsymyksen tai sairauden tunne, kuumeinen infektio, kurkkukipua, rintakipua tai lihaskipua.

Terve Urheilija -iltaseminaari 5.3.2013

Iltaseminaarin luentomateriaalit ovat kaikkien saatavilla koulutuksen materiaalisivulla.

Järjestyksessään jo 10. Terve Urheilija -iltaseminaarin järjestivät yhteistyössä Terve Urheilija -ohjelma, Tampereen Urheilulääkäriasema/UKK-instituutti, Varalan Urheiluopisto, Tampereen Urheiluakatemia ja Hämeen Liikunta ja Urheilu ry.

Seuraava Terve Urheilija -iltaseminaari järjestetään UKK-instituutissa 20.11.2013 kello 18. Aiheena on ylikuormitus.

Teksti: Anu Räisänen, tutkija, TtM, ft, Tampereen Urheilulääkäriasema/UKK-instituutti
Kuvat: Raija Oksanen ja Mikko Tiirikainen

Bookmark and Share

 

 

Terve Urheilija -uutiskirjeet

Tilaa uutiskirje
omaan sähköpostiisi. Maksuton, ilmestyy n. kaksi kertaa vuodessa


Lue julkaistut uutiskirjeet

15.5.2018