ARKISTOON

Kohokohdat vammojen ehkäisyn maailmankonferenssista

Kansainvälisen Olympiakomitean vammojen ehkäisyn maailmankonferenssi, IOC World Conference on Prevention of Injury and Illness in Sport, kokoaa maailman johtavat vammatutkijat yhteen joka kolmas vuosi. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin jo kolmannen kerran Monacossa.

Kolmeen päivään oli sisällytetty valtava määrä mielenkiintoisia esityksiä ja välillä oli vaikeuksia valita, mitä samanaikaisista esityksistä menee seuraamaan. Konferenssin noin 1200 osallistujan joukossa oli paitsi tutkijoita, myös paljon lääkäreitä, fysioterapeutteja ja muita urheilijoiden parissa työskenteleviä. Ohjelmassa olikin paitsi runsaasti tutkimusesityksiä, myös käytännön työpajoja joissa ammattilaiset opettivat hyväksi havaittuja kuntoutuksen ja kliinisen tutkimisen keinoja. 

IOC World Conference on Prevention of Injury and Illness in Sport

Seulonta ei onnistu, mutta hoito sopii kaikille

Yksi iso teema tämän vuoden konferenssissa oli seulonta eli voidaanko jollakin testillä tai testeillä tunnistaa kohonneessa loukkaantumisriskissä olevia urheilijoita. Aihetta käsiteltiin useammassa esityksessä ja johtopäätöksenä oli, että ei voida. Tämä on varsin loogista, sillä tiedossa on, että liikuntavammat ovat yleensä monen tekijän summa. Aiheesta luennon pitänyt Roald Bahr muistutti kuitenkin, että esimerkiksi liikehallintatestien käyttäminen on järkevää muista syistä. Bahr nosti esiin myös sen, että tarvetta vastaaville seulontatesteille, mitä lääketieteessä käytetään, ei varsinaisesti ole. Lääketieteessä hoitomuodot ovat kalliita ja aiheuttavat usein haittaa seulottavalle. Esimerkiksi syöpäseulonnassa kohonneen riskin omaavat saattavat joutua leikkaukseen. Liikuntavammoista puhuttaessa hoito on yleensä liikehallintaharjoittelua, joka on edullista toteuttaa ja sopii kaikille. Bahr muistutti, että testaamalla voidaan havaita puutteita, joita voidaan korjata. Näitä ovat esimerkiksi puutteet liiketaidoissa, liikkuvuudessa tai voimassa tai esimerkiksi puolierot. Testaaminen kannattaa, jos tulokset johtavat toimenpiteisiin puutteen korjaamiseksi.

Harjoituskuormituksen seuranta on tärkeä työkalu valmentajalle

Australialainen Tim Gabbett piti esityksen harjoituskuormituksesta ja vammariskistä. Gabbettin tutkimusta on esitelty myös Valmentaja-lehdessä (3/2016) aiemmin, ja esityksessään hän hieman syvensi aihetta. Gabbettin pääviesti valmentajille oli, että akuutin ja kroonisen kuormituksen suhdetta tulee seurata ja äkillisiä muutoksia harjoituskuormituksessa täytyy välttää. On hyvä muistaa, että kuormituspiikistä johtuva vammariskin kohoaminen tapahtuu viiveellä. Eli jos kuluvalla viikolla kertyy kuormitusta paljon, loukkaantumisriski on korkeimmillaan tulevilla viikoilla. Näin päädytään helposti tilanteeseen, jossa loukkaantuminen osuu juuri tärkeän pelin tai kisan kanssa samaan aikaan. Gabbett muistutti myös siitä, että pelaajia ei tarvitse kääriä pumpuliin, sillä myös alikuormittaminen lisää loukkaantumisriskiä. Kovan kuormituksen jaksot ovat suorituskyvyn kehittymisen kannalta tärkeitä, mutta ne tulee ansaita tekemällä pohjatyö hyvin. Eli nostamalla kuormitusta pikkuhiljaa. Riippumatta siitä, johtuuko harjoitustauko tai kevyempi jakso joululomasta, loukkaantumisesta tai jostain muusta, harjoitteluun pitää palata maltilla ja akuutin ja kroonisen kuormituksen suhde huomioiden. 

Vammojen ehkäisy toimii

Vammojen ehkäisy toimii, jos sitä toteuttaa

Tärkeä viesti monilta tutkijoilta oli, että tutkimukset osoittavat että vammojen ehkäisyyn suunnitellut harjoitusohjelmat tuottavat hyviä tuloksia. Jo kaksi kertaa viikossa toteutetulla 15 minuutin harjoittelulla voidaan puolittaa vammariski. Yhteinen ongelma sekä eri maissa että eri lajien parissa on, että harjoitusohjelmia ei oteta käyttöön tai niitä ei käytetä säännöllisesti. Esimerkiksi Ruotsissa vammojen ehkäisyyn tähtäävä harjoittelu on osa lajiliiton järjestämään jalkapallovalmentajien koulutusta, mutta silti harjoittelua toteutetaan hyvin vähän. Tieto ei siis siirry käytännön toiminnaksi ja tähän täytyy löytää uusia ratkaisuja.

Treenaa myös aivoja

Eva Ageberg puhui aivojen roolista vammojen ehkäisyssä. Ageberg oli saanut hyviä tuloksia liikehallintaharjoittelussa käyttämällä epäsuoraa oppimista, eli erilaisia pelejä ja tehtäviä, joissa urheilija joutuu itse keksimään ratkaisun liikkeen toteuttamiseksi ilman valmentajan ohjeita. Yksi hyväksi havaittu ja yksinkertainen keino on mallioppiminen. Urheilija pyrkii toistamaan esimerkiksi videolta näkemänsä suorituksen. Tärkeää on, että urheilija myös näkee oman suorituksensa, jotta hän pystyy vertaamaan omaa suoritustaan mallisuoritukseen. Ageberg puhui myös tunteiden ja reaktioiden hallinnasta vammojen ehkäisyssä. Esimerkiksi jalkapallokentällä pelaaja voi loukkaantua tilanteessa, jossa hänen edessään yllättäen on vastustaja ja pelaaja ei osaa päättää kumpaan suuntaan hän tekee väistöliikkeen. Pienikin yllättävä tekijä, kuten ääni, voi vaikuttaa liikkeen kontrollointiin. Niinpä harjoitteluun kannattaa sisällyttää myös häiriötekijöitä, esimerkiksi juuri ääniä tai esimerkiksi tönimällä tehtävää häirintää. Toki tulee huomioida, että urheilijalla on olemassa riittävät valmiudet harjoituksen toteuttamiseen ettei harjoittelulla aiheuteta vammoja.

Monaco katunäkymä

Valmentajan vastuu

Kolmen päivän konferenssissa tuli valtavasti asiaa ja kaikkea ei voi tiivistää yhteen artikkeliin. Tärkeän viestin voisi kuitenkin tiivistää niin, että vammojen ehkäisemiseksi on jo olemassa valtavan paljon tutkittua tietoa, ja tämä tieto pitäisi nyt saada siirrettyä osaksi käytännön valmennusta. Varsinkin nuorten urheilijoiden parissa valmentajan rooli on tässäkin asiassa suuri.

Muistilista nuorten valmentajalle:

  • Seuraa nuoria urheilijoita tarkasti.
  • Käytä testejä ongelmien tunnistamiseen.
  • Auta urheilijaa korjaamaan ongelmat.
  • Toteuta vammojen ehkäisyyn tähtäävää harjoittelua säännöllisesti.
  • Rekisteröi vammat.
  • Seuraa yksilöllistä kuormittumista.
Mistä on kyse-videosarjan osa 4 tiivistää tutkijoiden ajatukset Monacon konferenssista.


Teksti: Anu Räisänen

Bookmark and Share

 

 

Terve Urheilija -uutiskirjeet

Tilaa uutiskirje
omaan sähköpostiisi. maksuton, lähetetään 4 kertaa vuodessa


Lue julkaistut uutiskirjeet

25.8.2016
8.6.2016

2.2.2016


22.10.2015
11.3.2015


23.10.2014

19.6.2014

13.3.2014

6.2.2014


18.12.2013
3.10.2013